Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 1/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 21.12.2018

Aineisto palstanpitäjille 21.12.2018

Aineisto päätoimittajalle 28.12.2018

Lehti ilmestyy vkolla 7.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Royal Boru, Bettina Teir

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 1B/1997


Koirat ovat aina olleet osa elämääni. Meillä oli pieni mäyräkoira, kun olin pieni, ja saksanpaimenkoira, joka vartioi pihaamme, ja naapureitten koirat, joita sain ulkoiluttaa. Ensimmäisen oman koirani hankin vuonna 1968. Se oli pieni kääpiövillakoira. Ensimmäiset kääpiöpinserit ostin Tony Väänäseltä (kennel Zalzoon's) vuonna 1989 ja 1990. Miksi juuri kääpiöpinseri? Halusin pienikokoisen, älykkään ja helppohoitoisen koiran ilman suurta turkin hoitoa, sillä en pidä trimmauksesta.

Kennelnimen sain vuonna -91. Royal Boru -nimi tulee Irlannista (silloin omistin 2 irlanninsusikoiraa). Boru on jättiläinen Irlannin kansantarinoiden mukaan. Royal tuli kuninkaasta. Minusta nimi sopii myös kääpiöpinserille. Jos joku on suuri ja kuningas, niin se on kyllä kääpiöpinseri, ainakin niillä on sellainen kuva itsestään.

Tällä hetkellä minulla on irlanninsusikoira sekä pieni lauma kääpiöpinsereitä. Asun mieheni kanssa Länsi-Uudellamalla Pohjan pitäjässä, maaseudulla. Asumme kaikki saman katon alla. Siellä, missä minä olen, siellä ovat myös koirani. Koirilla on myös oma huone, jossa ne ovat sillä aikaa, kun olemme töissä.

Valitsen pennunostajat erittäin tarkkaan, koska kääpiöpinseri ei ole mikään helppo rotu. Kerron avoimesti rodun huonoista ja hyvistä puolista, millaista on koiranhoito. Luulen kylläkin, että peloittelen ostajia hieman. Jos perhe on 100-prosenttisen varma, niin kauppa syntyy. Koira ei ole mikään "osta ja heitä -tavara". Koiranpidosta pitäisi nauttia.

Millaisen koiran sitten valitsen itselleni kasvattajana? Olen erittäin kriittinen, vertailen hyviä ja huonoja puolia, ja arvioin, mitä tarvitsen jalostukseen. Näyttelytulokset eivät aina ratkaise, vaan myös sillä on merkitystä, mitä kyseinen koira voisi mahdollisesti antaa minun koirilleni. Luonne on erittäin tärkeää. Mitä tekee kauniilla, mutta hullulla koiralla, ei mitään!

Päämääräni koiran kasvatuksessa ovat terveet, positiiviset, iloiset ja toivottavasti mahdollisimman hyvät koirat näyttelymielessä. Tietysti minulla on jalostussuunnitelma - miten siinä onnistuu, sen aika saa näyttää. Eihän Roomaakaan päivässä rakennettu! Tulen pitämään suunnitelmistani kiinni. Pidän silmät ja korvat auki uusien, mielenkiintoisten koirien tiimoilta. Mielestäni suurin ongelma kääpiöpinserin kasvatuksessa on liian kapea geenipohja. Pidän itseäni melko uutena kasvattajana. Olen kasvattanut vasta 4 pentuetta. Suuria muutoksia ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun minä aloitin. Ns. vanhat koirat ovat yhä niitä, jotka voittavat näyttelyissä. Se jos jokin on merkki siitä, että mitään suurta ei ole tapahtunut. Uusia koiria tuodaan nykyisin aika paljon. Itse olen tuottanut uroksen Sveitsistä ja uroksen Espanjasta. Olen vienyt uroksen ja nartun Tanskaan. Pidän yhteyttä kasvattajiin mm. Tanskassa, Belgiassa (Royal Boru Corsiere vierailemassa ½ v.), Espanjassa, Norjassa ja tietysti Ruotsissa, jossa minulla on monta hyvää ystävää. Tällaisia ystäviä toivoisin jokaisella kasvattajalla olevan. Heiltä olen saanut monta hyvää neuvoa. Olen kilpaillut Suomessa sekä jonkin verran ulkomailla. Koirani ovat pärjänneet hyvin kilpailussa. Maissa, joissa olen käynyt, olen nähnyt kirjavan joukon kääpiöpinsereitä. En voi sanoa, missä ehdottomasti parhaat kääpiöpinserit ovat.

Näyttelymielessä en halua nostaa ketään ensimmäiselle sijalle. Jalostuksellisesti olen sitä mieltä, että Royal Boru Adua on tasapainoinen, rauhallinen ja hoitaa pentujansa hyvin. Hän on lauman johtaja - minun jälkeeni, koska minä olen se korkein kana.

Kasvattajana parasta on suunnitella, nähdä pentujen synnytykset ja kasvut, kaikki ne mukavat ihmiset, joita tapaa, jakaa kiinnostuksen kohteet muiden koiraihmisten kanssa. Olen käynyt SKL:n järjestämän tottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin. Toimin omassa kunnassa koirankoiluttajana. Näissä piireissä meillä on erittäin hauskaa - sekä koirilla että omistajilla.

Kun minä liityin mukaan kääpiöpinseripiiriin, huomasi aika nopeasti, että kääpiöpinseri-ihmiset eivät olleet kovin ystävällisiä toisilleen. Kateellisuus ja pahat puheet selän takana olivat arkipäivää. Näyttelyissä ihmiset kerääntyivät heidän kennelisien/-äitien ympärille. Koirat olisivat varmasti tulleet paremmin toimeen, jos ne olisivat tulleet sinne yksin. Tästä minä aloin voida pahoin. Pidän ihmisistä ja koirista. Pidän keskustelemisesta ja siitä, että saan vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia riippumatta siitä, kuka on kyseessä tai kenen kasvatista on kyse. Suomenkieli on minulle hyvin vaikeata puhua, ymmärrän hieman suomea ja opin koko ajan enemmän. Tämän vuoksi olen aika paljon syrjässä. Saan kylläkin syyttää itseäni siitä, että en ole oppinut. Kielivaikeuksista johtuen olen kääntynyt Pohjoismaihin. Olen jäsen SKK:ssa ja Ruotsin SPK:ssa ja näin ollen olen saanut paljon ystäviä ja informaatiota.

Uusille kasvattajille antaisin seuraavat neuvot. Älä pidä enempää koiria kuin mitä sinä jaksat hoitaa. Koiran kasvatuksella et rikastu. Satsaa laatuun äläkä määrään. Älä käytä sisäsiitosta. Suunnittele pentueesi hyvin. Uskalla kokeilla jotain mielenkiintoista.

Kennel Royal Boru
Bettina Teir
Grabbskogvägen 34, 10620 Högbacka
puh. 040 821 9943
kotisivu