Toimitussihteeri

Anne itäsaari
Krakantie 6 b 38
01510 Vantaa
P. 0407210978
Snautseri-Pinseri-lehti
toimitus.snapilehti@gmail.com

Seuraava lehti 3/2021

Ilmoitusaineisto toimitus sihteerille
30.7.2021

Aineisto vastaaville toimittajille
30.7.2021

Aineisto toimitus sihteerille
6.8.2021

Lehti ilmestyy vkolla 38.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Uutta Extranetissä

Extranetistä löydät nyt myös viimeisimmän lehden pdf:n!

Kleinwesen, Eeva Kuoppala

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 1/2021


EevaKuoppala.jpgKuvassa Eeva Kuoppala oikealla Messarissa joulukuussa 2019. Eevan kasvatti Kleinwesen Mirhami sijoittui VSP:Ksi ja sai tittelin HeW-19.

Olen Eeva Kuoppala os. Koivistoinen. Sillä nimellä aloittelin kääpiöpinsereiden kasvatuksen vuonna 1980 kennelnimellä Kleinwesen (pikkuolento). Kääpiöpinseriin ihastuin jo lapsena, kun näin kadulla punaisen uroksen ja kysyin, saanko taluttaa. En saanut. Ensimmäisen nartun, Liebe of Leijliden, saksantuontien Heino ja Gilla Erikaplaz jäljeläisen, hankin Doris Leijonqvistiltä. Ajatuksena oli kasvatus, joten narttu oli edellytys, olinhan ollut mukana koiraharrastuksessa jo vuosia spanielini kanssa. Rodun valintaperusteena oli pieni koko, lyhytkarvainen ja terve rotu, joka koostaan huolimatta on koira, joka sopii moneen harrastukseen.

Tutustuttuani lähemmin kääpiöpinseriin ihastuin oitis, ja niin tämä ”pieni koira, suurella luonteella” tuli perheeseen. Ensimmäinen pentue syntyi 28.12.1980. Yhteinen taival kääpiöpinsereiden kanssa tulikin jäädäkseen. Alussa jalostusharrastuksen päällimmäisiksi ongelmiksi nousivat koko, kulmaukset ja hammaspuutokset, ja luonteissakin oli fiilattavaa. Kuitenkin mahdollisuudet vaikuttaa ovat näin kotikennelin puitteissa pienet koiramäärän vähäisyyden vuoksi. Siksi valitsin laskevan narttulinjan kasvatuksen perustaksi. Mielestäni nartun merkitys jalostuksessa on suurin. Etuna on ollut tieto kantavanhempien kaikista pentueista. Käyttämäni urokset, kiitos pitkäaikaisten kasvattajien työlle, ovat tuoneet tarvittavia parannuksia. Olenkin käyttänyt jalostukseen paljon A'dreams-kennellin uroksia.

Onnistumisekseni katson, että olen löytänyt kasvateilleni kodit koko koiran elämäksi, ja siinä olen tukenut uusia perheitä koko kasvun ajan. Luonteen tai käytöksen takia ei ole ollut kodinvaihtajia. Mielestäni etenkin ensimmäisen koiran ottajat tarvitsevat rodunomaista kasvatusneuvontaa tämän ehkä yllättävän voimakasluonteisen ja vilkkaan koiran kanssa. Näyttelyvaatimuksia ei minulla ole ollut ostajille, mutta seuraan mm. kokoa, luonnetta ja ulkomuotoa. Tavoitteena on toki ”täydellinen rotumääritelmän mukainen koira”. Uusia kasvattajia on ilokseni tullut paljon, ja se turvaa kyllä rodun jatkuvuutta. Onnistuneilla hyvillä, muiden kasvattamilla jalostuskoirilla pärjää aluksi, mutta oman linjan luomiseksi vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Matkan varrella tarvitaan rehellisyyttä itselle, kun arvioi omaa kasvatustaan, ja välillä on hyödyllistä lukea rotumääritelmä uudelleen, koska kaikista ei kuitenkaan tule huippuja.

Rodun taso on nyt mielestäni korkea, meillä on paljon kauniita kääpiöpinsereitä. Jotain on matkalla häviämässä, kuten kaunis puhdas punainen väri ja pienet, hyvin asettuneet, teräväkärkiset korvat. Myös takaa ylikulmautuneita koiria näkee paljon. Rotuna kääpiöpinseri on haasteellinen kasvatettava. Toivon onnea kaikille uusille kasvattajille. Muistakaa ”kysyvä ei tieltä eksy”, jokainen meistä on ollut aloittelija.