Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 1/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 21.12.2018

Aineisto palstanpitäjille 21.12.2018

Aineisto päätoimittajalle 28.12.2018

Lehti ilmestyy vkolla 7.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Imrun, Ingunn Axelsen

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 4/2014
käännös Minna Mähönen


© Ingunn Axelsen

ingunn_axelsen.jpgKoirat ovat kuuluneet elämääni niin kauan kuin muistan. Vartuin bokserin kanssa, ja perheelläni on ollut irlanninsusikoira, newfoundlandinkoira, saksanpaimenkoira, collie sekä karkeakarvainen seisoja.

Ensimmäinen koirani aikuisena oli pippuri/suola kääpiösnautseri, ja yhdessä rotutapaamisessa Sandnessissä vuonna 1998 törmäsin ensimmäisen kerran apinapinseriin. Grete L. Hansenilla ja Frank G. Torkildsenilla, kennel Schnaffentangen, joilla on myös kääpiösnautsereita, oli tapaamisessa mukanaan heidän toisen rotuinen koiransa, apinapinseri. Ja me ihastuimme välittömästi tähän ihanaan pieneen apinakoiraan. Puhe eteni eloisasti koko viikonlopun, ja saimme paljon tietoa apinapinsereistä ja päätimme, että kun koulut on käyty ja meillä olisi aikaa pennulle, niin meidän olisi saatava sellainen. Kuuden vuoden päästä soitimme Gretelle ja Frankille tiedustellaksemme, saisimmeko ostaa apinapinserin pennun. Ja niin meille tuli, kesällä 2004, ensimmäinen apina taloon, Schnaffentangen Top Alfa.

Eihän Alfa voinut ainoana apinana talossa olla, ja päätimme ostaa uroksen. Etsittyämme hetken valitsimme kennel Jaruben Englannista, ja vuonna 2005 tuli komea Jarube Sir Perceval Norjaan. Nämä kaksi koiraa ovat perusta meidän apinapinserin kasvatukseen.

Ensimmäinen pentueeni oli pippuri/suola kääpiösnautserilla vuonna 1998. Ensimmäinen pentueeni apinapinserillä oli vuonna 2006, ja samassa yhteydessä sain myös kennelnimen. Imrun on kirjainleikin lopputulos tyttäreni ja minun etunimien kirjaimista.

Koska apinapinseri on määrällisesti pieni rotu, olemme valinneet ja tuottaneet ulkomailta koiria tukemaan Norjan geenipohjaa ja tähän mennessä olemme tuoneet 11 apinapinseriä Suomesta, Ruotsista, Englannista, Latviasta sekä Kanadasta.

Meillä on pieni kenneli ja pentueita noin 2 vuodessa. Koirat asuvat kanssamme ja ovat osa perhettämme.

Kotonamme on myös toisen rotuinen koira, kaunis enpanjanvesikoira Flores Del Nuciero. Flores sopii täydellisesti laumaamme, ja apinapinserit viihtyvät yhdessä tämän ihanan daamin kanssa.

Tavoitteeme ja toiveemme on kasvattaa rodunomaisia, terveitä ja hyväluonteisia pentuja.
Meillä on ollut onnea näyttelykehissä ja olemme saaneet monta muotovaliota, kansainvälistä muotovaliota, kaksi Maailman Voittajaa sekä muutamia muita titteleitä. Näyttelyt ovat pieni osa koiranpitoamme: jokapäiväiset asiat ovat meille ne, joilla on merkitystä ja mistä tässä on kyse. Koiramme käyvät päivittäin ulkona pitkillä ihanilla kävelylenkeillä. Kesäisin uimme Glommassa ja olemme vähitellen löytäneet apinapinsereistä hieman vesikoiran vikaa: rakastavat veteen pulahtamista. Olemme kokeilleet tottelevaisuuskoulutusta ja todenneet, että jokainen koiramme käy läpi alkeiskurssin.

Olemme huomanneet, ettei mikään rotu sinällään ole erityinen. Vaan niiden omistajat, kunnolliset ja sosiaaliset ihmiset, jotka tykkäävät liikkua laumassa, joiden ajatusmaailma muistuttaa omaamme, kaikki fantastiset pennunostajat, toiset kasvattajat ja apinapinserien omistajat niin kotimaassa kuin ulkomailla, tekevät «apinapinseriperheestämme» vain suuremman ja suuremman.

Meille on erittäin tärkeää seurata meiltä muuttavia pentuja läheltä ja meille on tärkeää hyvä maineemme apinapinseri-kasvattajien kesken.

Tänä vuonna järjestimme apinatreffit neljättä kertaa ja samassa yhteydessä epävirallinen näyttely järjestettiin kolmatta kertaa. Apinatreffien perustajana olin minä, Ingunn Axelsen, sekä Linn Berenguer Kennel Del Nucierosta. Ensimmäiset kaksi kertaa tapaaminen järjestettiin Ryggessä ja Mossissa. Kaksi viimeistä kertaa olemme olleet Arve Ringstadin ja Lill Solstadin pihalla Årnesin Hagassa. Apinatreffi-viikonloppussa on paljon hauskaa niin koirille kuin omistajillekin, hieman tietoutta, mutta enimmäkseen sosiaalista kanssakäymistä meille kaikille.

Joka vuosi näyttelyyn on ilmoittautunut yli 30 ja kahtena vuonna myös ulkomaisia vieraita. Tapaaminen on ollut/on menestys, joten ehkä näemme ensi vuonna heitäkin, joilla ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta osallistua tai heitä, jotka ovat vasta äskettäin saaneet oman affenpinserin.

Kennel Imrun
Ingunn Axelsen
Vellingroveien
2264 Grinder, Norway
www.imrun.net