Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 2/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 12.4.2019

Aineisto palstanpitäjille 12.4.2019

Aineisto päätoimittajalle 19.4.2019

Lehti ilmestyy vkolla 24.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Jandumin, Reijo ja Raili Latvala

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 1/2014
Haastatteli Johanna Vihavainen


Reijo Latvala 80 v:
"Elämää snautsereiden parissa jo 44 vuotta"

latvala_hannu.jpgPitkän linjan snautserikasvattaja ja ulkomuototuomari Reijo Latvala täytti 80 vuotta 25.11.2013. Kuvassa Reijo Hannun kanssa kehässä Helsingissä 24.5.2003, sijoituksena RYP4. Kuva © Showring News.

Miten koiraharrastus/kasvatustyö snautsereiden parissa alkoi?

Perheeseemme tuli ensimmäinen koira vuonna 1970. Koiranhankinta tuli ajankohtaiseksi kun Osmo-pojalle piti hankkia koira. Vaihtoehtoina olivat snautseri ja bokseri. Bokseri karsiutui, kun oli kuolaava rotu, joten valinta oli snautseri. Snautseriin päädyttiin, koska rotu oli sopivan kokoinen ja terve, ei metsästyskoira eikä saalistusviettiä. Ensimmäinen p&s snautserimme oli narttu Akilan Epsy, joka syntyi 1.3.1970. Pennun valintaan olimme saaneet ohjeen valita tumma pentu.

Syksyllä 1970 oli Herttoniemessä pentunäyttely, johon Epsy ilmoitettiin. Epsy sai punaisen nauhan, ja siitä koiraharrastus käynnistyi. Epsyllä alkoi kasvatus kennelnimellä Jandumin. Kasvatustyö vei Epsyn jälkeen mukanaan ja jatkui niin, että toinen pentueen vanhemmista on aina Jandumin-kasvatti. Siihen tarvittiin hyvä narttu, joka tuli mahdolliseksi, kun Jandumin Carate astui Mihan Alman. Syntyi Frekko Elena eli Ellu. Ellu osoittautui hyväksi periyttäjäksi ja jätti hyviä jälkeläisiä jokaisen uroksen kanssa. Kirkkaimpana kuitenkin Multi CH Jandumin Hasse (Jandumin Enrico x Frekko Elena), jolla oli 14 BIS-voittoa. Olisiko peräti parhaiten menestynyt suomalaisen kasvattama p&s snautseri...? Kiitokset Annika Kammoselle, omistaja-handlerille. Ellu löytyy myös Multi CH Trels Gendelgeliksen eli Hannun taustasta.

Olen ollut mukana monessa Snautserikerhon toiminnassa mm. Snautseri-Pinseri-lehden toimituksessa, kerhon puheenjohtajana ja jalostustoimikunnassa ym., ei taida 20 vuotta riittää. Olen myös Snautserikerhon kunniapuheenjohtaja.

Olen ollut myös Kennelliiton valtuuston jäsenenä ja kurinpitolautakunnan jäsenenä. Olen saanut Kennelliiton kultaisen ansiomerkin.

Mikä snautserissa on "se jokin"?

Snautseri on reilu kaveri, sillä ei ole ketunhäntää kainalossa, pyyteetön ystävä, suora ja rehellinen kuin pohjalainen.

Ihanne snautseri?

Tuomarina toivon, että täyttää eri:n arvoisen ulkonäön, mutta luonne kuitenkin tärkein, kaunis idiootti ei ole ihanne.

Rakkain koira?

Rakkaimmat koirat ehkä Ellu ja Hannu. Kyllä muitakin, mutta on niin monta erilaista luonnetta ja kaikki omia persoonia.

Rakkain koiramuisto?

Kun Ellu 15kk:n ikäisenä oli näyttelyssä BIS1 Ritva Raidan valitsemana. Sirkka Kauhanen teki Ellusta ROP:n.

Ikimuistoisin koiramuisto/tapahtuma oli vuonna 1989 Messarin näyttelyssä, kun saimme Vuolasvirta-palkinnon nro 190, Jandumin Hasse oli kaikkien rotujen paras veteraani -kilpailun voittaja ja Ellu voitti TOP TEN kaikkien rotujen jalostusluokkien kilpailun. Palkinnot jakoi presidentti Mauno Koiviston tytär Assi Koivisto.

Mitä vielä saavuttamatta koirarintamalla?

Koiraharrastus ja kasvatustyö on jäähdyttelyn puolella eli saavutukset on saavutettu eikä varmaan haaveita tulevaisuuteen. Voi sanoa, että on kasvatustyössä onnistunut, kun maailmalle on lähtenyt monia valioita; KANS MVA, FI MVA jne.

Kotona asustaa 12-vuotias snautserinarttu. Mitään suunnitelmia ei ole, mutta ei ole pois suljettu, että vielä tulisi snautserin pentu kotiin.

Kiitokset Snautserikerholle Emeritus arvosta ja kauniista Frekko Elena lasitaulusta.