Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 3/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 2.8.2019

Aineisto palstanpitäjille 2.8.2019

Aineisto päätoimittajalle 9.8.2019

Lehti ilmestyy vkolla 38.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Davyvodin Heavenly Rose, "Ruusa"

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 2/2003


© Tiina Ojala, Kennel After Barnakin

ruusa1.jpgMiten ja miksi meille tuli affenpinseri?

Affenpinseriin ihastuin jo 1990-luvun alussa, mutta koska silloin vielä opiskelin ja meillä oli jo suurehko faaraokoira, en voinut silloin apina-haavettani toteuttaa. Kun jouduimme myöhemmin luopumaan rakkaasta faaraokoirastamme, harkitsimme monia vaihtoehtoja ja päädyimme hankkimaan kaksi parsonrussellinterrieriä. Vuonna 1996 sain kennelnimen After Barnakin, ja aloin kasvattaa tätä mainiota, monitaitoista rotua.

Mieltäni kaiveli kuitenkin edelleen tuo pieni musta apinamainen koira. Keväällä 2001 päätin toteuttaa unelmani ja hankkia oman pikku affenin, vaikka helppoa sen löytyminen ei ollut. Ensin varasin Hokkasen Seijalta narttupennun tulevasta pentueesta, mutta ei sieltä minulle tyttöä syntynyt. Seija kuitenkin kertoi toisesta pentueesta ja taas varaamaan, mutta ei onnistanut taaskaan. Lopulta Sassin Marinalta löytyi tyttö minulle, Davydovin Heavenly Rose. Syyskuisen Porvoon näyttelyn sade ja ansaitut Rop:it ym. eivät tuntuneet missään, sillä silloin kannoin kotiin suloisen pienen mustan käärön, Ruusan.

Oli vielä yksi syy miksi meille affen tuli... mieheni lempinimi on aina ollut Affe!

Ihastuttava Ruusa

Ruusa on kaikkea sitä, mitä olin toivonut ja vielä vähän enemmän. Se on aina iloinen ja herättää ihastusta kaikissa ihmisissä, lisäksi se tulee hyvin toimeen muiden koiriemme kanssa. Ja se ulkomuoto, hiukan pullea karvapallo, jonka toisessa päässä ei häntä lakkaa heilumasta missään tilanteessa.

Kuitenkin se tuntee arvonsa ja esiintyy näyttelyissä kuin kuningatar... Eikä minun ole tarvinnut sitä opettaa seisomaan hienosti tms. - se nauttii esiintymisestä ja on siinä hyvä luonnostaan. Neidin yksi lempinimi onkin Miss Rose, hänen korkeutensa.

Niin ihastuneita olimme ja olemme Ruusaan, että jo kesäkuussa 2002 hankimme toisen affenin, Ruusalle poikaystävän, Reinon. Haaveissamme myös tuoda jonain päivänä ulkomaista affenverta kenneliimme, eli hankkia Reinolle toinenkin tyttöystävä.

Lopuksi on vielä sanottava, että kerran jos toisenkin olemme huokaisseet: "Vaihdetaanko koko terrierilauma affeneihin?"

Näyttelyt

Jo heti, kun aloin etsiä itselleni affenia, oli selvää, että sen piti olla näyttelykelpoinen. Jo parsonien kanssa olin tullut "riippuvaiseksi" näyttelyistä. Ruusan kanssa aloitimmekin näyttelyuran heti, kun ikää oli tarpeeksi. Ura lähti käyntiin helmikuussa 2002 Lahden epävirallisessa pentunäyttelyssä ja tulos oli ROP-pentu, arvostelukin oli pelkkiä kehuja täynnä. Kahdessa muussakin pentuluokassa käytiin ja tulos oli molemmilla kerroilla sama, ROP-pentu.

Sitten siirryttin isojen luokkiin. Virroilla se alkoi, ikää oli 9 kk ja 1 päivä, tuomarina Soile Bister ja minua jännitti suunnattomasti, mutta Ruusa oli oma iloinen itsensä. Tuloksena paras narttu, ROP ja vielä ensimmäinen serti. Syyskuussa 2002 Ruusa saavutti toisen sertin SnaPi-rotujen erikoisnäyttelyssä ollen ROP. Viimeinen serti saatiin marraskuussa Jyväskylästä pn2-sijoituksella. Näiden näyttelyiden väliin mahtuu monta mukavaa hetkeä kehissä ja niiden ulkopuolella, aina iloisen Ruusan kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

FIN MVA DAVYDOVIN HEAVENLY ROSE
20.7.2001
kasv. Marina Sassi - om. Tiina Ojala, Jämsä