Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 1/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 21.12.2018

Aineisto palstanpitäjille 21.12.2018

Aineisto päätoimittajalle 28.12.2018

Lehti ilmestyy vkolla 7.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Royal Boru Nemesis, "Nemesis"

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 4/2006


© Bettina Teir, kuva © Koirauutiset

nemesis1.jpgMessukeskuksen Voittaja-näyttelyssä 2005 Nemesis nappasi V-05 tittelin.

Ensimmäinen kääpiöpinseri tuli perheeseemme vuonna 1990, kun hankin heräteostoksena Tony Väänäseltä nartun Zalzoon's I Have A Love. Kun "Isa" alkoi pärjätä näyttelyissä, näyttelykärpänen puraisi minua kunnolla, ja asia oli sillä selvä: kääpiöpinserit olivat tulleet jäädäkseen osaksi perhettämme. Ensimmäinen Royal Boru -pentue (A) näki päivänvalon tapaninpäivänä 1991. Pentueen viimeinen, Atle, kuoli lokakuussa 2006 ollen muiden pentuesisarustensa tavoin loppuun asti terve, se olisi täyttänyt joulukuussa 15. Nyt Vuoden VSP:ksi 2005 sijoittunut Nemesis on neljännestätoista Royal Boru -pentueesta.

Vuosi 2005 oli nuoren Nemesiksen (s. 5.3.2004) kanssa menestyksekäs: seitsemän näyttelyä, joista neljä sertiä, pääerikoisnäyttelyn voitto ja vuoden kruunuksi joulukuun Voittaja-näyttelyn voitto, V-05 -titteli ja vielä RYP-2-sijoitus - kokemus, jota en koskaan tule unohtamaan! Tuomarina niin rotu- kuin ryhmäkehässäkin toimi Jouko Yrjölä, kokenut kotimainen tuomari, jota suuresti arvostan. Nemesis on koirana itsenäinen ja rauhallinen, se on avoin ja aktiivisesti mukana, mutta ei hösää ylimääräistä eikä tuo itseään mitenkään erityisesti tykö. Eräs tuomari kommentoi kerran, että Nemesiksen kanssa on "hankala flirttailla".

Kasvattajalle on aina erityistä omien kasvattien pärjääminen. Erityisesti arvostan kotimaisia ulkomuototuomareita - Suomessa ei ole niin paljon "hyväveli"-tuomaripeliä kuin muualla. Toisinaan saa olla erittäin tyytyväinen, kun koira saa "pelkän" ERI:n tai EH:n ilman sijoittumista, kun kritiikin saa itse arvostamaltaan tuomarilta, kuten Hans Lehtiseltä. Monesti on havaittavissa "kennelsokeutta" eikä saatua kritiikkiä osata ottaa avoimesti vastaan jalostuksellisessa mielessä. On kyettävä myös itse ajattelemaan, onko kasvattajana tärkeämpää saada yksittäinen multivalio vai tasaisemmin useita erinomaisia yksilöitä. Omaa jalostusmateriaalia ajatellen on tiedettävä, mitä haluaa, mitä pitää saada pois tai parantaa. Tällöin vain muutamien urosten käyttö jalostuksessa voi olla "vaarallista". Myös ulkomailta tuonnissa on suuria riskejä, mutta niidenkin suhteen on kyettävä olemaan riittävän kriittinen, mutta ei kuitenkaan liian. On myös uskallettava jättää käyttämättä ne, jotka eivät sovikaan omiin linjoihin tai tavoitteisiin eikä vain käyttää siksi, koska on sijoittanut tuontiin mahdollisesti paljonkin rahaa - kasvattaminen nykyään ei ole halpaa.

Alussa sitä on sinisilmäinen ja kaikki vaikuttavat mukavilta ja ystävällisiltä, mutta mitä enemmän menestystä tulee, sitä enemmän tulee myös negatiivista ilmapiiriä esiin. Tuntuu kuin muista kasvattajista tulisi uhkatekijöitä. Koiramaailma on melko raakaa, mitä ei alussa edes osaa kuvitella. Se, että olen ruotsinkielinen, on toisaalta myös etu, toisaalta haittatekijä - ilman Satua (Tupeli-Kokkonen) olisin ihan hukassa. Omassa kasvatustyössäni on tärkeintä itse rotu, sen tulevaisuus ja terveys. Haluan nähdä, mitä eri yhdistelmistä tulee, niiden hyvät ja huonot puolet sekä seurata pentujen kehitystä. Värillä ei ole minulle väliä. On uskallettava ottaa riskejä, mutta pitää kyetä myös seisomaan tekemiensä valintojen takana. Geeniperimä ja tuuri ovat ne, jotka vaikuttavat itse kasvatustulokseen, ei pelkästään taito jalostusvalintojen suhteen. Olen vuosien mittaan myös käynyt läpi koko skaalan niin kasvattieni terveyden kuin näyttelytulostenkin osalta.

V-05 ROYAL BORU NEMESIS
synt./f. 5.3.2004
Ägare och uppfödare / kasvattaja ja omistaja Bettina Teir, Högbacka