Toimitus

Snautseri-Pinseri-lehti
c/o Johanna Komulainen
Lansantie 25 D 29
02630 Espoo
toimitus(at)snautseripinserilehti.com

Seuraava lehti 2/2019

Ilmoitusaineisto päätoimittajalle 12.4.2019

Aineisto palstanpitäjille 12.4.2019

Aineisto päätoimittajalle 19.4.2019

Lehti ilmestyy vkolla 24.

Tietosuojaseloste

Lehden tietosuojaseloste

Cardolan, Johanna Kujansuu

Julkaistu Snautseri-Pinseri-lehdessä 2/2010


© Johanna Kujansuu

cardolan.jpgOlen Johanna Kujansuu ja asun Nokialla mieheni, 2,5v ja 1,5v tyttäriemme, pinseri Maisan ja working russeli Heron kanssa.

Kuinka koiraharrastuksesi alkoi?

Olin alle kouluikäinen, kun kotiimme otettiin ensimmäinen koira. Se oli sekarotuinen, pystykorvaa muistuttava metsästyskoira. Sen jälkeen en ole koiratta elänyt. Varsinainen koiraharrastus alkoi teinityttönä agilityn parissa.

Miten päädyit juuri pinseriin?

Pinserin valintaa koiraksemme puolsi sopiva koko, yleinen terveydentila, terverakenteisuus, helppohoitoinen turkki, kauneus, silloiset pk-oikeudet ja vahtiominaisuudet.

Kuinka tulit aloittaneeksi kasvatustyön?

Hyvä ystäväni oli ryhtynyt kasvattamaan jackrussellinterriereitä ja sitä touhua sivusta seuratessani syttyi itsellenikin aikoinaan kipinä kasvatustyöhön. Onnekseni heti ensimmäinen pinserini osoittautui kasvatukseen erinomaisesti sopivaksi yksilöksi. Siitä se lähti, ja ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2006.

Millainen on ihannepinserisi?

Joinain päivinä pidän enemmän helpoista, vähän "lällymmistä" pinsereistä, toisina päivinä taas haasteellisimmista pakkauksista. Enimmäkseen vaakakuppi taitaa painua jälkimmäisen hyväksi. Tällöin ihannepinserini on: Omilla jaloillaan seisova, älykäs ja itsenäinen työskentelijä. Eloisa, mutta pinseriksi rauhallinen. Lapsien kanssa kärsivällinen ja erinomaisesti viihtyvä. Ei ääniherkkä. Koira, joka pystyy olemaan tasapainoisesti sekä lempeä, avoin, rapsutuksia rakastava seurakoira että tarvittaessa tiukka vahti. Sellainen vahti, joka asettuu tosissaan eteen haukkuen puolustamaan, jos perheenjäseniä uhataan aidosti. Ja sellainen vahti, joka yksin kotona ollessaan ei päästä vieraita ihmisiä sisään.

Edellä mainittujen luonteenpiirteiden ohella ihannepinserini on luonnollisesti myös terve, ja normaalinkokoinen, tyypiltään erinomainen, pinserin näköinen pinseri.

Millaisia tavoitteita asetat kasvatuksellesi ja mistä olet saanut tukea?

Minulla on lukuisia tavoitteita, sillä ilman niitä ei kasvatustyössä olisikaan mitään järkeä. Tärkein tavoitteeni ja motivaationi kasvattaa on se, että voin olla osana laajentamassa ja monimuotoistamassa pinsereiden geneettistä jalostuspohjaa. Äärimmäisen tärkeänä tavoitteena pidän myös yhteyttä pitävien ja rakastavan kodin antavien ihmisten löytämisen pennuille.

Pyrin jatkuvasti hankkimaan tietoa ja käytännön kokemusta pinseri- ja yleensäkin koira-asioista, jotta pystyn toimimaan osaavana neuvojen antajana kasvattieni omistajille. Lisätieto ja -kokemus ovat myös tarpeen, jotta kykenen tekemään sellaisia jalostuksellisia valintoja, että olisi mahdollista kasvattaa edellä luonnehtimani ihannepinserin kaltaisia pinsereitä. Avoimuus ja rehellisenä pysyminen ikävistäkin asioista ovat olennainen osa ja jatkuva tavoite kasvatustyössäni.

Tukea on antanut eniten oma mieheni. Apua ja neuvoja olen saanut monilta koiraihmisystäviltäni, pinserikasvattajilta sekä muiden rotujen kasvattajilta.

Tulevaisuuden suunnitelmasi rodun parissa?

Jatkaa kasvatusta pienimuotoisesti. Seuraava pentue on tulossa nyt alkusyksystä 2010. Lisäksi lasten kasvettua aion osallistua aktiivisemmin pinseritoimintaan.

Kennel Cardolan
Johanna Kujansuu
Nokia
p. 050 583 8391
kotisivu